Tutkimus
Frankin tutkimuksen pohjimmainen kysymys on miten elää hyvä elämä: Mikä tekee elämästä hyvää meille ihmisille ja miten voimme mahdollistaa tällaisen elämän rakentamalla oikeanlaisia yhteisöjä, organisaatioita ja yhteiskuntia.
Frankin tutkimuksia on julkaistu johtavissa journaaleissa niin psykologiassa (Personality and Social Psychology Review, Perspectives on Psychological Science, Nature Human Behaviour, Journal of Personality), organisaatiotutkimuksessa (Academy of Management Review, Organization Studies, Journal of Organizational Behavior), kuin filosofiassakin (Southern Journal of Philosophy, Metaphilosophy, Journal of Business Ethics).
Frankin tutkijanura on ollut monitahoinen ja poikkitieteellinen. Hänellä on yksi tohtorin tutkinto organisaatiotutkimuksesta (2012 Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitos) ja toinen tohtorin tutkinto filosofiasta (2019 Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitos) mutta valtaosa hänen tieteellisestä tuotannostaan on psykologian puolella. Hän toimi vierailevana tutkijana Rochesterin yliopiston psykologian laitoksella 2013-2014 ja Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 2015-2017. Tällä hetkellä hän toimii organisaatiosuunnittelun apulaisprofessorina Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella.
Frank on julkaissut yli 50 tieteellistä artikkelia ja yli 10 tieteellisen kirjan lukua. Hänen julkaisuihinsa on viitattu 13,000 kertaa Google Scholarin mukaan (h-index 47) ja 3000 kertaa Web of Sciencen mukaan (h-index 26).
Frankin keskeisiä tutkimusprojekteja ovat olleet:
Mitä on hyvinvointi, mitä ovat ihmisen psykologiset perustarpeet ja miten funktionaalinen ja kokemuksellinen hyvinvointi eroavat toisistaan?
Miten itsemääräämisteorian esittämät psykologiset perustarpeet selittävät ihmisten hyvinvointia eri puolella maailmaa ja kuinka kulttuurista riippumattomia tulokset ovat?
Miksi toisissa maissa ihmiset ovat onnellisimpia kuin toisessa? Miksi Suomi ja muut Pohjoismaat ovat “maailman onnellisimpia” eli elämäntyytyväisyysvertailujen kärjessä?
Onko hyväntekeminen - kokemus siitä että onnistuu tekemään hyvää muille - ihmisen psykologinen perustarve ja hyvinvoinnin lähde?
Miten matalahierarkinen, itseohjautuva organisoituminen on mahdollista ja mitä hyötyjä siitä on motivaatiolle ja aikaansaamiselle?
Miten avoin strategia toimii ja miten yritykset voivat tehdä strategiaa avoimella ja osallistavalla tavalla?
Mikä on elämän tarkoitus ja miten ihmiselämästä ja työelämästä voidaan tehdä merkityksellisempää?
Miten pragmatistinen filosofia, erityisesti John Deweyn ajatukset, voivat tarjota perustan tieteen tekemiselle, epistemologialle ja moraalille?
Näiden aiheiden ohella hän on kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita vapaasta tahdosta, 1800-luvun alussa kehittyneestä ymmärryksestä elämän tarkoituksesta, miten valtiot voivat viestinnällään tukea vapaaehtoista tottelemista ja myötätunnon roolia organisaatioissa.
Frank on pitänyt keynote-puheenvuoroja esimerkiksi seuraavissa konferensseissa: Self-Determination Theory Conference, Orlando (2023), First Congress of Applied Positive Psychology in Chile, Santiago de Chile (2022), International Symposium of Motivation and Human Development, Sao Paulo (2022), Self-Determination Theory Conference, Amsterdam (2019).
Frank on toiminut päätoimisesti tutkijana vuodesta 2008 alkaen, jolloin hän aloitti jatko-opintonsa. Hänen toisen väitöskirjansa otsikko kiteyttää varsin hyvin hänen tutkimuskohteensa:
A pragmatist inquiry into the art of living.
Frankin tieteelliset julkaisut on listattu täällä:
Frank’s research site at Aalto University
Frank’s research page on Google Scholar.
Some key publications
-
Martela, F. (2024). Being as having, loving, and doing: A theory of human well-being. Personality and Social Psychology Review, 28(4), 372–397.
Martela, F., & Ryan, R. M. (2023). Clarifying eudaimonia and psychological functioning to complement evaluative and experiential well-being – Why basic psychological needs should be measured in national accounts of well-being. Perspectives on Psychological Science, 18(5), 1121–1135.
Martela, F., Lehmus-Sun, A., Parker, P. D., Pessi, A. B., & Ryan, R. M. (2023). Needs and Well-Being Across Europe: Basic Psychological Needs Are Closely Connected With Well-Being, Meaning, and Symptoms of Depression in 27 European Countries. Social Psychological and Personality Science, 14(5), 501–514.
Martela, F., Greve, B., Rothstein, B., & Saari, J. (2020). The Nordic Exceptionalism: What Explains Why the Nordic Countries are Constantly Among the Happiest in the World. In J. F. Helliwell, R. Layard, J. Sachs, & J.-E. De Neve (Eds.), World Happiness Report 2020 (pp. 129–146). Sustainable Development Solutions Network.
Martela, F., & Sheldon, K. M. (2019). Clarifying the concept of well-being: Psychological need-satisfaction as the common core connecting eudaimonic and subjective well-being.Review of General Psychology, 23(4), 458–474.
Martela, F., & Ryan, R. M. (2016). The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Beneficence, and the Enhancement of Well-Being. Journal of Personality, 84(6), 750–764.
Martela, F., & Steger, M. F. (2016). The three meanings of meaning in life: Distinguishing coherence, purpose, and significance. Journal of Positive Psychology, 11(5), 531–545.
-
Martela, F. (2025). Well-Being as Having, Loving, Doing, and Being: An Integrative Organizing Framework for Employee Well-Being. Journal of Organizational Behavior.
Martela, F., & Nandram, S. (2025). Buurtzorg: Scaling up an organization with hundreds of self-managing teams but no middle managers. Journal of Organization Design.
Martela, F. (2023). The social ontology of purpose—How organizations can have goals and intentions without having a mind. Academy of Management Review, 48(2), 363–365.
Martela, F. (2023). Managers matter less than we think: How can organizations function without any middle management? Journal of Organization Design, 12, 19–25.
Martela, F., Gómez, M., Unanue, W., Araya, S., Bravo, D., & Espejo, A. (2021). What makes work meaningful? Longitudinal evidence for the importance of autonomy and beneficence for meaningful work. Journal of Vocational Behavior, 131(103631), 1–15.
Martela, F. (2019). What makes self-managing organizations novel? – Comparing how Weberian bureaucracy, Mintzberg’s adhocracy, and self-organizing solve six fundamental problems of organizing. Journal of Organization Design, 8(23), 1–23.
Martela, F., & Pessi, A. B. (2018). Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work. Frontiers in Psychology, 9(363), 1–15.
-
Martela, F. (2025). Artificial intelligence and free will: Generative agents utilizing large language models have functional free will. AI and Ethics, 5(4), 4389–4400.
Martela, F. (2023). The Normative Value of Making a Positive Contribution–Benefiting Others as a Core Dimension of Meaningful Work. Journal of Business Ethics, 185, 811–823.
Martela, F. (2022). Axiological Values Grounded in Basic Motivational Dispositions: How to Be a Subjectivist about Meaning in Life. Journal of Philosophy of Life, 12(1), 55–76.
Martela, F. (2017). Meaningfulness as Contribution. The Southern Journal of Philosophy, 55(2), 232–256.
Martela, F. (2017). Moral Philosophers as Ethical Engineers: Limits of Moral Philosophy and a Pragmatist Alternative. Metaphilosophy, 48(1–2), 58–78.
Martela, F. (2015). Fallible inquiry with ethical ends-in-view: A pragmatist philosophy of science for organizational research. Organization Studies, 36(4), 537–563.
Martela, F. (2015). Pragmatism as an attitude. In U. Zackariasson (Ed.), Nordic Studies in Pragmatism 3: Action, Belief and Inquiry – Pragmatist Perspectives on Science, Society and Religion (pp. 187–207). Helsinki: Nordic Pragmatism Network.